lauantai 26. tammikuuta 2008

Huumorikaveri

Nasta tuolilla – klassikko
opettaja, mikä tosikko
ettei muka naura yhtään
kun piikkiä ahteristaan nyhtää

Kampitus ja kaveri ketoon
eihän siitä ole vastavetoon
näkeekö se edes miten nauretaan
kun se hangesta etsii silmälasejaan

Keiju se on myös tonnikeiju
vaikkei ihan helposti katossa leiju
Hei etkö nyt leikkiä ymmärrä
No enpä sinuun ollutkaan lätkässä

Kas kun kukaan ei soita mulle
ja pyydä vaikka ajelulle
Olenhan niin hyvä ihminen
niin reilu ja humoristinen

Runotorstai 24.1.2008

3 kommenttia:

Isopeikko kirjoitti...

Nytpä ongelman avasit,
muille läksyn tavasit.

poikkipuu kirjoitti...

Hyvä muistutus siitä, että kaikki ei ole suinkaan hauskaa. Erilainen runo humoristisesta.

Oh-show-tah hoi-ne-ne kirjoitti...

No se numero puuttuu!