perjantai 1. helmikuuta 2008

Petos

- Vaihdot, valitukset ja yleiset nillitykset, vuoro numerolla 188976! Hyvää päivää, miten voin auttaa?
- No jukoliste että kestikin kauan! Miten maailmassa voikin olla näin paljon ihmisiä, joilla on jotain valitettavaa, ja minkä helvetin takia ne kaikki ovat just tänään minun edelleni jonoon rynnineet!?!
- Ja tämäkö on valituksenne aihe?
- No ei tietenkään. Vaan se, että olen saanut väärän tai ainakin viallisen elämän. Haluan vaihtaa sen.
- Väärän tai ainakin viallisen? Miten se ilmenee?
- No, aloitetaas ihan alusta. Lapsesta saakka toitotetaan, että ole kiltti, tottele vanhempiasi ja kunnioita muita. Käy koulusi tunnollisesti. Koulun jälkeen etsi hyvä opiskelupaikka ja opiskele tunnollisesti. Tässä vaiheessa kannattaa myös jo etsiä hyvä ja sopiva elämänkumppani ja pikkuhiljaa totutella jakamaan elämä toisen kanssa. Mutta muista kuitenkin opiskella tunnollisesti ja valmistua nopeasti. Kun olet valmistunut (tai mielellään jo vähän sitä ennen), etsi hyvä työpaikka. Mene naimisiin elämänkumppanisi kanssa. Ostakaa oma asunto ja auto. Hankkikaa lapsia (jos haluatte ensin harjoitella lemmikillä, kultainennoutaja on aina varma valinta). Tehkää työnne tunnollisesti. Pitäkää huolta ikääntyvistä vanhemmistanne ja kunnioittakaa muita, varsinkin esimiehiä. Vaalikaa parisuhdetta. Älkääkä unohtako itseänne: etsikää mielekkäitä harrastuksia ja omaa aikaa. Ja kasvattakaa lapsenne näihin oppeihin myös.
No minä olen tehnyt tämän kaiken. On tutkinto, työ, raflaava titteli, vaimo, kaksi lasta, kultainennoutaja, rivitalonpätkä, pieni puutarha, asuntolaina ja farmariauto. Tämän pitäisi nyt olla sitä, eikö? Kaikkien sitkujen päätepysäkki, vihdoinkin se nytku. Mutta miksei tämä nyt sitten tunnu missään? Sitä samaahan tämä elämä on aina vain, rutiineja, arkea. Ei siksi, kyllähän tässä arjessa ihan mukavasti pärjää, mutta missä se nyt sitten on se kultamaa, se aarrearkku jonka piti tämän sateenkaaren päässä odottaa, häh? Missä se nyt luuraa se autuus, jota varten olen koko tähänastisen elämäni tehnyt näitä valmisteluja?
- Jaha, taas näitä…
- Mitäs siinä huokailet, minä nyt sentään olen vielä helpohko tapaus! Jos sinulla ei ole minullekaan mitään muuta sanottavaa kuin ”jaha” niin mitäs sitten sanot niille, joita on petkutettu ja huijattu jo matkan varrella. Jotka eivät keksikään, mitä haluaisivat opiskella, eivät löydäkään puolisoa tai löytävät jonkun, joka osoittautuukin sitten aivan vääräksi? Niille, jotka jäävät ilman omaa syytään työttömiksi tai eivät voikaan saada lapsia tai ovat koirille allergisia tai eivät saa pankista sitä asuntolainaa? Kyllä kuule jotain muuta pitäisi irrota kuin ”jaha”, minä haluan vähintään rahani takaisin tai korvaavan, toimivan tuotteen tilalle!
- Voi kuulkaas, nyt on tainnut tulla vähän huonosti luettua tuo tuoteseloste. Herra on hyvä ja lukee sen pienenkin präntin niistä takuuehdoista: Onnellisuus on asiakkaan omalla vastuulla. Kiitos ja näkemiin. Vaihdot, valitukset ja yleiset nillitykset, vuoro numerolla 188977…


Pakinaperjantain 64. haaste, omistettu kaikille jäniskorville.

8 kommenttia:

Olli kirjoitti...

:D :D

Oikeen viimesen päälle petos onkin tämä petos! Onnellisuus muka omalla vastuulla.. eihän se nyt niin voi olla..

Vai voiko...? Hmm..

Oh-show-tah hoi-ne-ne kirjoitti...

Itsepetos on petoksista hirvittävin. Hyvin harva suostuu tunnustamaan uskoneensa tai luottaneensa johonkin hölynpölyyn. Päinvastoin yleensä.

Hyvä että joku muukin ottaa sen yhä puheeksi.
Sen näkeminen mikä on suoraan itsensä edessä, vaatii inimiseltä mahdottomia ponnisteluja.

Allyalias kirjoitti...

No voi SAATANA!!! Onneksi tämä on tarina, eikä totta... eihän..???

Careliana kirjoitti...

Joo, tarinapa tarina, toki. Minä en nimittäin ainakaan toistaiseksi vielä ole onnistunut löytämään tuota tuollaista tiskiä, mihin saisi valittaa väärästä tai viallisesta elämästä (sinnikkäästi olen kyllä yrittänyt sellaista etsiä).

Ja mitä käyttöohjeisiin ym. tuotedokumentaatioon tulee niin sen verran insinööriä tässä humanistihörhössä asuu, etten minä niitä ikinä lue. Sikäli en siis osaa sanoa, lukeeko siellä pienellä präntillä tosiaan, että itse pitäisi omasta onnestaan huolehtia. (Ei kai nyt sentään tosiaan...)

Kivaa kun kommentoitte! :-)

Isopeikko kirjoitti...

Hyvä huomio. Onnellisuus ei taidakaan tulle tekemällä. Tulisikohan se olemalla?

Mk kirjoitti...

Vanha matkahuollon mainoslause "tärkeintä ei ole päämäärä vaan itse matka" on päässyt monelta unohtumaan.
Hyvä pakina!
(olen joskus aiemmin yrittänyt kommentoida onnistumatta, katsotaanpa onnistuuko nyt)

L kirjoitti...

Uskon että puhun nyt kaikkien jäniskorvien puolesta kun sanon että loistavasti ilmaistu.

Paju kirjoitti...

Kävi niin kuin osuvan pakinan luettua käy: tulee rauhaton olo (kun vastuu siirtyy kuulijalle). Eikä itseään pääse karkuun. Eli: kiitos. Tulen toistekin "peilin eteen".