keskiviikko 1. lokakuuta 2008

Kieltämisen muuri

Rakennat, rakennat
ensin seinää, sitten muuria

Elämä kuluttaa
iskee halkeamia rappaukseen
paikkaat, paikkaat
kitillä, purukumilla, jeesusteipillä

Elämä moukaroi
järisyttää perustuksia
pystytät tukipilareita
virität uusia alas potkittujen tilalle

Muuta et ehdi tehdäkään
pystytät, paikkaat ja pönkität
pitääksesi sisäpuolen sisällä ja ulkopuolen poissa

Eikö olisi helpompaa rakentaa ovi?

* * *
(Omistettu äidilleni. Lepää rauhassa - vihdoin.)

Runotorstain 103. haasteena oli sitaatti:
Painavinta mitä tiedän on salaisuus
joka jäi kertomatta

1 kommentti:

marjaisa kirjoitti...

Raskaan tuntuista elämää, itseensä sulkeutunutta, kun ovi puuttuu. Monella varmaan parisuhteen hoitaminen voi tuntua tältäkin, pönkittää ja pitää perhettä koossa - tuli tästä mieleen. Eheää kielikuvaa runolle.