perjantai 18. helmikuuta 2011

Juvenes dum sumus

tänään on viimeinen päivä
ennen tulevaisuutta siitä
täytyy ottaa kaikki irti
tänään ei itketä eilistä
huomista tiistaita tänään
on torvensoittoa karkkia
kuplajuomaa tänään on se
päivä kun me olemme kaikki
ja kaikki on meitä tänään
on viimeinen päivä ennen
tulevaisuutta ja siitä ei
kukaan vielä tiedä mitään
tai ainakaan muista tänään
on keltaisen ja punaisen
pilkullinen karkkipaperi
huomisen tien pientareella


* * *
Runotorstaissa aiheena rieha. Kyllä aika kiitää, siitä on jo ihan järkyttävän kauan kun itse riehuin auton lavalla, mutta sen muistan että ne pilkulliskuoriset salmiakkikarkit oli parhaita, näinköhän niitä enää edes on...

6 kommenttia:

runopasanen kirjoitti...

Huomisen tien pientareella karkkipapereita on hauska ilmaisu ja paperit ovat vielä viatonta roskaa verrattuna siihen mitä kaikkea siellä tulee aikoinaan vastaan. mutta siksipä juuri "tänään ei itketä"

Marjattah kirjoitti...

"viimeinen päivä ennen tulevaisuutta"! Siirtymäriitti :) Sellaisessa riehassa eletään nyt ja tänään. Päivän muistot nousee vanhanakin mieleen.

helanes kirjoitti...

Puhumattakaan siitä että autoja "vaurioitettiin" karamelleilla.

helanes kirjoitti...

Jäi yksi kakkonen pois tuosta osoitteesta

Hihat kirjoitti...

tykkäsin. hyvä, tiivis, selkeä.

Careliana kirjoitti...

Kiitos kivoista kommenteista!

pasanen, kommentissa on ihan samaa henkeä, jota runossakin tavoittelin, se ilahdutti. Ja hyvä havainto tuo, että siellä tulevaisuuden tiellä tosiaan tuppaa olemaan aika paljon karkkipaperia tukevampia roskia edessä!

Marjattah, siirymäriittipä hyvinkin, ja elävänä palasi minullakin mieleeni, kun runoa aloin tapailla.

helanes, tuleehan niitä vaurioita riehatessa, tekevälle sattuu...

Hihat, kiitos!