perjantai 3. kesäkuuta 2011

Armas aika


Juoksen
apilan kastehelmet puhki
heittäydyn
vihreälle patjalle
lasken
taivaanrannan lampaita
tanssin
valkeaan yöhön

hengitän

silmät auki
sydän auki
syli auki

Tämä on elämää
ilman ruudukoita


* * *
Lapsellani alkaa tänään kesäloma, viimeinen ennen koulua. Tunnelma on tavallaan haikea mutta tavallaan jotenkin lomaisa itselläkin, vaikkei omasta lomasta kyllä vielä paljon kannata hekumoidakaan.

Runotorstaissa inspiraation lähteenä kaunis versio Suvivirrestä. Kuva on taas jo kertaalleen käytetty toisessa blogissa.

3 kommenttia:

arleena kirjoitti...

Raikas ja kiva runo. Tunsin kuinka askeleesi kiitivät apilanurmella.

helanes kirjoitti...

Alastomana ilmeisesti, ei ole väliksi vaikka kastuu.

Careliana kirjoitti...

Kiitokset kommenteista!

En minä siitä nakuilusta oikein perusta, ruohikossahan vaanii kaiken maailman öttiäisiäkin... paljain jaloin tepsuttelu on jo riittävän extremeä minulle.