Ylpeys on pahasta
enkä koskaan myönnä
että itken ilosta kun tulet
huokaan helpotuksesta kun lähdet
Sinä et ole minun
enkä minä sinua halua
me kuulumme toisillemme kuin vain ne
jotka on aikojen alusta yhteen tarkoitettu
Minun ei ole kylmä ilman sinua
enkä huku jos kortesi katkeaa
mutta sinussa palaa minun tuleni
ja ryöppyää kuohuva virtani
Se mikä sinussa on kaikkeni
ei ole minulle mitään
Lieneekö suurin syntini
etten voi päästää sinusta irti
vai se etten halua
enkä koskaan myönnä
että itken ilosta kun tulet
huokaan helpotuksesta kun lähdet
Sinä et ole minun
enkä minä sinua halua
me kuulumme toisillemme kuin vain ne
jotka on aikojen alusta yhteen tarkoitettu
Minun ei ole kylmä ilman sinua
enkä huku jos kortesi katkeaa
mutta sinussa palaa minun tuleni
ja ryöppyää kuohuva virtani
Se mikä sinussa on kaikkeni
ei ole minulle mitään
Lieneekö suurin syntini
etten voi päästää sinusta irti
vai se etten halua
* * *
Runotorstaissa tällä viikolla aiheena kuolemansynnit.
2 kommenttia:
Kiehtova ja samalla niin ristiriitainen kuin ihmissuhdekuviot usein ovat. Tekstillistä ristiriitaa voisi välttää ehkä sillä, että tyytyisi lopussa toteamaan etten halua irti. Aikaisemmin olet sanonut jotakin sellaista, joka ei täsmää sen kanssa "Etten voi päästää...Se viittaa riippuvuuteen, jonka edellä olet torjunut. Mutta pidin tästä.
Ristiriitaisia tunteitahan ihmissuhteet monesti herättävät myllertämään. Kun tietää "oikean vastauksen" eikä kuitenkaan voi mennä sen mukaan...
Lähetä kommentti