torstai 25. lokakuuta 2012

Yhtenä iltana

Yhtenä iltana
joskus vielä
en pelkää pimeää
en kavahda valoja
kuulen musiikin
ja jalkani liikkuvat
sydän saa lyödä
muistan hengittää
käteni eivät palele

tahdon juoda lisää samppanjaa ja tulla vähemmän humalaan
annan pyörteen pyöriä ja pyörin siinä ja voin sulkea silmät
osaan nauraa ja itkeä ja laulaa ja tanssia ja huutaa
olen painoton ja rakennan ilmasta portaat

yhtenä iltana
joskus vielä
tulen luoksesi
avaan verhosi
ja kuiskaan:
karkki vai kepponen?


* * *
Runotorstain Halloween-viikon haaste.

7 kommenttia:

manna kirjoitti...

oikein antoisa runo, kiitos

Shantasha kirjoitti...

Ihana. Syvällinen ja tunnelmallinen. Erilainen.

Careliana kirjoitti...

Oih! Kommentteja tulee harvakseltaan, mutta laatu näköjään korvaa määrän - kiitos mahtavista sanoistanne manna ja Shantasha!

Johanna kirjoitti...

Minusta tässä runossa on hienointa keskimmäisen säkeistön tunnelmanvaihdos, siinä lukija nousee jollekin uudelle tasolle, mutta tunnelma ei rikkoudu. Ehkä säkeiden pituus myös luo sellaista noston vaikutelmaa.

Careliana kirjoitti...

Kiitos Johanna! Olen viime aikoina innostunut kokeilemaan noita rytminvaihdoksia (vaihtelevalla menestyksellä); jostain syystä sellainen kaksikerroksisuus kiehtoo minua juuri nyt ihan erityisesti. Täytyy vain varoa, ettei muodostu maneeriksi.

Maria kirjoitti...


"tahdon juoda lisää samppanjaa ja tulla vähemmän humalaan"

<3

Vapauttavia sanoja, ihana runo! :)

Careliana kirjoitti...

Kiitos Maria! Tuo samppanjasäe on pyörinyt mielessäni jo pitkään, ja nyt vihdoin löytyi sille sopiva runo ympärille.