sunnuntai 27. tammikuuta 2013

Aurinko.

Mirja viipyi lahjatavarakaupassa kamalan kauan. Helena tuijotteli kuvaansa pikkuisesta peilistä ja yritti pyyhkiä ripsiväriraitoja Mirjan antamaan nenäliinaan. Nessu ehti muuttua mustankirjavaksi möllöksi, ennen kuin kuljettajan puolen ovi vihdoin aukesi.

- Voi vitsi miten ihana kauppa, mä en ollu ennen käynykkään siellä! Kato mä löysin tällasia ihan mahtavia lautasliinoja...

Kasvot loistaen Mirja avasi pienen valkoisen kassinsa ja esitteli löytöään: haaleansinisellä pohjalla kirkas vaaleankeltainen aurinko.

- Mulle tuli ihan ykskaks mieleen, et nää vois sopii sinne hääjuhlaan! Sen jääveistoksen kanssa, mieti, niinku vastakohdat! Se vois olla niinku koko häiden teema, vastakohdathan täydentää toisiaan!

Helenan oli pakko hymyillä. Häähulluus oli selvästikin sangen vaikeasti hallittavissa oleva oireyhtymä. Ja kieltämättä aurinkoiset lautasliinat olivat hyvin kauniita, levittivät ympärilleen aurinkoista, lämmintä tunnelmaa. Tai sitten se oli rakas häähupsu hössöttäjä, josta se hilpeä tunnelma väkisinkin levisi koko autoon. Hyvin pian Helenan mieleen kuitenkin palasi se alkuperäinen syy, miksi toinen oli lautasliinojen ääreen ylipäätään päätynyt.

- Ihania on, totta. Mutta hei, entäs se puhelinnumero..?
- Ai niin se! Mirja pudotti lautasliinapaketin takaisin kassiin ja ikään kuin niiden mukana hänen olotilansa valahti hössötyksestä hämmennykseksi.
- Ei se myyjä ollut koskaan kuullutkaan mistään Harry Hanssonista eikä sillä siis ollut mitään hajua sen puhelinnumerosta.
- Äh, niin joo, se kundi nyt on aika ilosesti pihalla kaikesta, on kuulemma vaan tuuraamassa siskoaan siellä. Kyllä mä sille mainitsin sen nimen silloin, kun näin sen puhelinnumeronkin, mutta ei se sitten varmaan kiinnittäny siihen mitään huomiota. Miehet... Mut siinä se oli, vaaleenpunasella lapulla ihan kassakoneen vieressä se numero, etkö sä nähny sitä lappua kun maksoit noita liinojas?
- Ei siellä mikään kundi ollu vaan sellanen suunnilleen meidän ikänen nainen. Sano olevansa juurikin sen paikan omistaja. Ja mä varmistin kyllä moneen kertaan sen nimen ja kaikkee, mut se ei tosiaan tienny koko jutusta tai siitä koko tyypistä yhtään mitään.

Ei kommentteja: