perjantai 27. syyskuuta 2013

Jos sataisi


Jos taivaalta sataisi mannaa
kissanpentuja
ruusun terälehtiä 
ja vaahtokarkkeja

Jos jokainen pisara tekisi uuden sateenkaaren

osaisinko minä silloin paremmin
olla onnellinen?





* * *

Runotorstaissa ja Valokuvatorstaissa on tämän viikon haasteen aiheena iki-ihana hitti It's Raining Men. Se innosti minut kamera kaulassa pienoiselle tutkimusretkelle sadepäivän ajankuluksi, ja huomasin, että sangen erilaisia tunnelmia ja näkökulmia sitä löytääkin - yllä olevat kaksi kuvaa on otettu samaan aikaan lähestulkoonkin samasta paikasta!



10 kommenttia:

Ari kirjoitti...

Kiva kun tykkäsit biisi valinnastamme ja runoon, olisit varmaan.

Hihat kirjoitti...

Pidin runostasi. Herkkä.

viiiva kirjoitti...

Kaunis runo ja hyvä kysymys. Tuleeko onni ulkoapäin?

Careliana kirjoitti...

Kiitos heti tuoreeltaan kommentoineille! Minäkin vähän luulen, että ei se taivaalta satava auvo välttämättä tehoaisi, kun tuo onnellisuuden taito ei ole kauhean vahva... (sitä paitsi pelkään kissoja, varsinkin pentuja, noita eläviä neulatyynyjä! ;-)

pappilanmummo kirjoitti...

runo puhutteleva

Yksinäinen susi kirjoitti...

Niin, mitä luulet, osaisitko olla silloin onnellinen? Miellyttävä, ytimekäs ja kaunis mutta toisaalta aika kipeä runo.

Pidän valokuvistasi. :)

Ilona Winebridge kirjoitti...

kauniita ruusunterälehtiä taivaalta satoikin;) pidin kovin runostasi. onni on merkillinen asia, usein sitä tavoittelee jostain kauempaa, vaikka se on ihan vierellä, tässä ja nyt.

manna kirjoitti...

minulle tuli jotenkin surumielinen olo tästä.. ajatuksia herättävä..

Careliana kirjoitti...

Kiitos taas ilahduttavista kommenteista!

Vähän jotain sellaistahan minä tällä tavoittelin, että ei se onnellisuus välttämättä tosiaan taivaalta lankea ihmisen ylle, vaan paljon on kiinni siitä, miten itse asiat näkee.

Hilbert kirjoitti...

Niin, hyvä kysymys. Haikean kaunista.