sunnuntai 30. marraskuuta 2014

Tonttuudesta






Ikkunat on tehty kurkistettaviksi
Se on tonttuuden totuuksista toinen

Se ensimmäinen on
että jokaisen ihmisen sydämessä on hyvää

Pienissä teoissa, tavallisissa sanoissa
se hyvyys piilee

- tonttuuden totuus yksi piste yksi -

ja kun kurkistaa ikkunasta ja hyvyyttä huomaa
saa sujauttaa ylimääräisen konvehdin lahjarasiaan

* * *

Runotorstaissa ja Valokuvatorstaissa katsellaan tällä viikolla ikkunoita. Minun kuvassani ja runossani seikkailee jo tästäkin blogista ennestään tuttu (ks. tagilla Joulukalenteri), minun rakas henkilökohtainen joulutonttuni Jonttu, joka on ensimmäisen adventin kunniaksi taas liittynyt seuraamme.

tiistai 18. marraskuuta 2014

Juuri ennen

Juuri ennen kuin musiikki loppuu
ja valot sammuvat

kun on pakko tunnustaa
tuulen ja veden voima
ja ajan ehdottomuus

vääjäämättömyys vie voiton
tahdosta ja lihasta

Juuri ennen kuin osun katuun
ja hajoan palasiksi

Sen pienen hetken
osaan lentää

* * *

Runotorstain hetki koittikin vasta näin tiistaina. Minkäs teet ja väliäkö hällä, runot tulevat kun ne tulevat ja tämä sattui tulemaan tähän aikaan.

torstai 30. lokakuuta 2014

Ruoki minut

Ruoki minut
olen lihansyöjäkasvi

imen elinvoimaa
ihon lämmöstä
hengityksen hipaisusta
kutittavista silmäripsistä

Luo minulle kasvualusta
lämpimistä ajatuksista
pitkistä katseista
merkitsevistä hymyistä

Ja kun kosketat minua
niin että tarkoitat
kauneimpia sanojasi

puhkean kukkaan


* * *

Runotorstai on tällä viikolla ruokaisa

perjantai 24. lokakuuta 2014

Odotan sitä aamua

Odotan sitä aamua
jona huomaan
että maailmassa on taas väriä
makua
musiikkia

Odotan että
tukkani tuntee taas tuulen
jalkani muistavat juoksuaskeleet
huuleni osaavat hymyillä

Odotan sitä aamua
jona huomaan
että suru on muuttunut läpinäkyväksi















* * *
Runotorstai ja Valokuvatorstai (kuva on floridalaiselta minigolfradalta)

perjantai 17. lokakuuta 2014

Ruska


Kesän ja talven risteyksessä
on luonnon liikennevalot






Ajan valtatiellä
on etuajo-oikeus
ja peruuttaminen kielletty


* * *

perjantai 3. lokakuuta 2014

Olennainen

Riisu pois kaikki ylimääräinen ja turha
niin jäljelle jää
olennainen

Mää noista klisseistä niin perusta
mut kyllä maar mulle sellanen riisuttu malli passaa,
sano Rytkösen isäntä,
- se Rostellin Janina vaikka

* * *

Runotorstai

torstai 18. syyskuuta 2014

Laiva


Minä pikku purtilo
elämän pesuvadissa

Unissani olen 
valtamerilaiva
enkä väistä
kuin jäävuoria


* * *
Runotorstai ja Valokuvatorstai

perjantai 12. syyskuuta 2014

Kuule kuu




Kuule kuu
näytät kovin väsyneeltä ja raskaalta
Oletko jo nähnyt liikaa
ihmisten hätää ja huolta
ilkeyttä ja riitaa?

Ymmärrän sinua kuu
minuakin väsyttää

Mutta kuule kuu
sinä täydellisen pyöreä
olet aivan uskomattoman upea
enkä minä ainakaan
jaksa riidellä enää





* * *
Runotorstai ja valokuvatorstai.

Tänä kesänä onkin saatu ihastella monta huikeaa kuutamoa! Ylempi kuva on elokuulta ja alempi tältä viikolta. Harmitti, kun kaupungilla käydessäni kuu roikkui aivan mahtavana turpeana möykkynä kattojen yllä, mutta silloin oli mukana vain kännykkäkamera, jolla ei sitä näkyä saanut ikuistettua edes etäisesti kelvolliseen muotoon, ja kotiin päästyäni oli jo niin pimeää, ettei suht. hyvänkään pokkarini teho (eikä varsinkaan kuvaajan taito) riittänyt tuon parempaan otokseen.

lauantai 30. elokuuta 2014

Kasvu

Runotorstaissa on ollut koko kesän hauduteltavana aihe Kasvu. Eipä näissä kesähelteen pehmittämissä aivoissa mitään tekeleentynkää versonut, vaan putkahtipa mieleen vuosikymmenen takainen runo ja kuva, jotka nyt sitten kaivoin arkistojen uumenista julki:

Lapseni, valoni, lintuni pien
rakkaampi kuin tiesin olevankaan
Mennään yhdessä, sinulle näytän tien
tähän ihmeiden täyttämään maailmaan
Se on värejä, tuoksuja tulvillaan
ja on tarkoitettu luonnostaan
että niiden lähteille sinut vien

Mutta tämäkin, lapseni niin viaton
sinun syytä on minulta kuulla:
On maailma laaja, ja rannoilla sen
et aina voi olla vain onnellinen
Et aina käy loisteessa auringon
vaan voi mereltä kylmästi tuulla

Ja tää vielä täytynee kertoa mun
en voi siltä itseäin säästää:
Vielä koittaa se kirpeä päivä kun
yksin kantavat hentoiset siipesi sun
Silloin pakko mun on sinut päästää.



Tämä lintuni pien täyttää viikon päästä täydet kymmenen vuotta. Paiskoo ovia ja karjuu naama punaisena, kun käsken pukea viileänä syysaamuna kouluun lähtiessä takin päälle. Pyörittelee silmiään kun en hiffaa Geometry Rushin syvintä olemusta. Jättää juoksulenkillä minut kauas taakseen. Haluaa peittelyn ja iltasuukit joka ilta.

Kyllä ne siivet siellä jo kasvavat. Mutta ihan vielä ei ole aika liihottaa horisonttiin. Sentään.

torstai 12. kesäkuuta 2014

Pölyhaiku

Eilisten arki
krematoituu pölyksi
lipaston pintaan

* * *
Runotorstai

perjantai 30. toukokuuta 2014

Jo joutui

Kevätjuhla
uusi mekko
keijutanssi
stipendien jako ja suvirsi

Kesä
valuu läpi sormien
liukkaasti kuin
autossa sulava kirsikkatuutti

* * *
Runotorstaissa aiheena Kevätjuhla. Olen muuten samaisella otsikolla kirjoittanut muinoin pikkunovellinkin.



lauantai 24. toukokuuta 2014

Piitsikunto-Pirkko

Tänä keväänä Pirkko, jälleen kerran,
päätti uumaansa hoikistaa himppasen verran.
"Jätän leivän ja pullan ja vettä vain litkin
iltakaudet puuskutan pururataa pitkin."

Pirkko uhkuu voimainsa tunnossa:
"Kohta olenkin biitsikunnossa!
Mieli on vahva ja tahto kuin rautaa
Pian vatsani muistuttaa pyykkilautaa."

Vaan kuinkas sitten kävikään?
Kesäauringon luodessa säteitään
saa Pirkko nauraa uholleen:
taas dieetti loppui lyhyeen

"Tartuin jo omppuun mut mieleni muutin
ja otinkin suurimman suklaatuutin
Täytyyhän sitä nyt pitää joku roti:
omenahan voi olla toukan koti!"


* * *
Runotorstaissa ja Valokuvatorstaissa aiheena Risto Rasan sympaattinen runo tiskaavasta toukasta. Naivistista aasinsiltaa pitkin siitä päästiin kopsuttelemaan vinhaan totuuteen siitä, kuinka saat itsellesi biitsikropan: sinulla on kroppa - vie se biitsille!


Ihanaa, paisteista kesää kaikille lukijoille! Kauniita olemme kaikki, kuten nämä kukkaset, joista aikanaan kehkeytyy toukille koteja.




maanantai 19. toukokuuta 2014

Laava ei rauhoitu koskaan

Sateen jälkeen
kun ilma on raikas ja raukea
on vaikea ymmärtää
miksi tulivuorten uumenissa
laava ei rauhoitu koskaan

* * *

Runotorstaissa aiheena Ari Kokkosen hieno kuva "kivi kivessä".

perjantai 9. toukokuuta 2014

Katson ulos ikkunasta

Katson ulos ikkunasta
pysähtynyttä maisemaa


Kaikki virtaa
ilma, aika, elämä

Hyppäisinkö
pää edellä vai jalat
jaksaisinko rakentaa lautan
ja miksi vaivautuisin
kun samaan veteen ei kuitenkaan kahdesti astu

Ikkunan takana
maisema pysyy paikallaan
Käperryn peiton alle lämpimään

* * *

Runotorstaissa aiheena virta.

perjantai 2. toukokuuta 2014

The Ultimate Spirit of Rock'n'Roll

Nuorena, silloin nuoruudessa
vappuna juotiin Rock'n'rollin henkeä
- niin siihen pontikkapönttöön oli tussilla kirjoitettu
Joku oksensi ratikkaan
käveltiin loppumatka
ja silti mentiin Lintsillä laitteisiin

Nuoruus. Ehdottoman vahva ehkä
varma tieto ja sata epävarmuustekijää
ihon alla kupliva into elää ja kokea ne kaikki


Nyt vappuna otetaan
aitoa samppanjaa lasi tai pari
Kuplat kulkevat suoraan
ja onni on varma tieto siitä
että aamulla ei rock'n'rollin henki
yritä tunkea ohimoista läpi

Viini ehkä paranee vanhetessaan
Mutta jos korkki falskaa
se vain väljähtyy


* * *

Tällaisia haikeanhilpeitä muistoja toi mieleeni Runotorstain kupliva vappuviikon haaste.

perjantai 25. huhtikuuta 2014

Aihioita






Pienessä siemenessä
piilee korkea koivu
Pisarassa valmius
valtameren voimaan




Mutta millainen on
se viisauden siemen
joka kasvattaa meidät
elämään ihmisiksi?








* * *

Runotorstain ja Valokuvatorstain aiheena siemen. Nämä kuvat kylläkin ovat lähinnä tyyppiä "kappas kehvanaa, tässä pokkarikamerassa tosiaan ON makro!" - mutta olkoon siemeniä tahi silmuja, onhan tuo uuden alku joka vuosi yhtä ihmeellisen ihana juttu!

maanantai 21. huhtikuuta 2014

Kot!



Äläs siinä yhtään tiputtele
Minä olen ihka oikea kana
ja munin jos munituttaa
 -kele! -
en kalenterin orjuuttamana

Se on kanan maailma sellainen, kato
että kaikki päivät on yhtä hyviä
kun nokan alla vain riittää jyviä
ja välillä maistuu myös muhkea mato!

* * *

Runotorstain ja Valokuvatorstain pääsiäisaihe. Vähän kanamaisella asenteella taas liikkeellä, ei läheskään torstaina mutta juuri ja juuri pääsiäisen aikaan vielä sentään...

maanantai 14. huhtikuuta 2014

Töks

Ei ole aiheissa vikaa
onpahan vain
runoratas ruosteessa

* * *

Selityksen makua (itselleni), kun ei meinaa edes Runotorstaihin haastevastauksia syntyä. Huoh.

lauantai 5. huhtikuuta 2014

Ei yksin rakkaudesta

Sua rakastanhan
vielä
kun hehku nuoruuden poissa on
Kun ei oo muuta kuin sielu turta
laukussa kohtalon

Mut pakko on katsoa peiliin ja nähdä:
joskus ei edes rakkaus riitä

Kun kaksi haurasta
nojaa toisiinsa
molemmat särkyvät

* * *

Runotorstain viikon aihe on "huolehtia".

Runoni ensimmäinen säkeistö on itse asiassa hahmotelmaani suomennokseksi tähän lauluun (Lana Del Rey: Young and Beautiful). Kuulin laulun ensimmäistä kertaa body balance -jumpassa, ja silloin takerruin suorastaan närkästyneenä ajatukseen, miksi kukaan kyselisi, vieläkö toinen rakastaa sitten, kun ei enää ole nuori ja kaunis. Koska ensinnäkin, miten niin muka nuoruus ja kauneus käsi kädessä kulkisivat, tietenkin kaunis ihminen - meistä jokaikinen! - on ihan yhtä kaunis vanhanakin. Ja toisekseen, miten niin muka se rakkaus olisi ulkonäköön sidottu. Hrmph. Kaikesta sitä lauluja tehdäänkin... Mutta koska body balance on ihana jumppa, joka jättää sekä kehoon että mieleen mahtavan pehmeän tunteen, jatkoin säännöllisesti kyseiselle laululle altistumista, ja kuinka ollakaan, huomasin pitäväni siitä, vaikkei se edes edusta myöskään yhtään minulle ominaista tyylilajia (olen rokki-ihmisiä). Laulu alkoi soida päässäni yhtenään, ja samalla alkoi muotoutua siihen myös suomenkielisiä sanoja. Uskaltaudun nyt tämän pätkän tässä julkaisemaan - jos joskus radiosta tulee vastaan suomenkielinen versio tästä kappaleesta näillä sanoilla niin sitten minä kyllä... ...olen ihan ylpeä.


lauantai 22. maaliskuuta 2014

Valtias

Hän on keisari jumalten armosta
hän on kansa ja valtio
hän on totuus ja viisaus
hyvyys ja kauneus

Koska hän on keisari
jumalten armosta valittu
hän on itse armo
ja hänen armostaan
toiset saavat
elää tai kuolla

Keisarin palatsi Pekingin Kielletystä kaupungista







 * * *

Nyt kun kerran rupesin kirjoitustuokiota pitämään, niin syntyipä saman tien oikein tuplaten runoja tämän viikon Runotorstaihin, vaikka ensinäkemältä ajattelin, ettei armo oikein ole minuun vetoava aihe.

Hammasta purren

Olen taas purrut hammasta koko yön
Leuat kipeinä pitkään päivään

Liikaa töitä
liian vähän aikaa
Liian monta pyyntöä, tarvetta, vaatimusta
liian vähän valmista

Taivaalta räntää
maasta kuraroiskeita
Jäytävä jomotus ohimoilla

Mutta en minä mitään armoa anele
Otetaan vastaan  se mitä annetaan
ja sillä pärjätään

Kyllä kipeätkin leukeperät
vielä hymyyn venyy

* * *

Runotorstaissa aiheena armo. Tämä runo oikeastaan kertookin sen, miksi olen tälläkin kertaa vähän jälkijunassa liikenteessä ja jokunen viikko on tainnut mennä ihan ohikin.

torstai 6. maaliskuuta 2014

Vapaaksi syntynyt

Älä vangitse vapaaksi syntynyttä
Älä luule voivasi kesyttää

Älä hämmästy,
älä suotta sure
kun yhtenä aamuna tajuat:
se on katkonut kahleensa
avannut siipensä
ja lähtenyt vaistonsa tielle

* * *
Runotorstaissa oli tällä viikolla haasteena Hannele Eväsojan hieno kuva. Siitä tuli mieleeni tämä hieman harvinaisempi aamiaisvieras, joka katseli meitä aivan ikkunan takaa kuusiaidasta pari viikkoa sitten:


Annoin kertoa itselleni, että kyseessä on iäkäs varpushaukkauros. Valokuvista huomasin, että ilmeisesti tämä vanha herra oli vieläpä yksijalkainen, mutta hyvin tuntuu siis kypsään ikään asti pärjänneen. Niin tai näin, uljas ilmestys!

perjantai 14. helmikuuta 2014

Elämä riisuu

Elämä riisuu meidät
kuin strippari vaatteet
glitterit ja korkokengät
pyhäpaidat ja kravatit
Elämä riisuu
kunnes olemme täysin paljaina
eikä kurveja saa fotoshopata kohdilleen

Elämä kuorii meidät
kuin sipulin
vehreät naatit
kullankeltaiset kerrokset
Elämä kuorii
aina ytimeen asti
eikä kyyneleitä voi käskeä pois

Elämä riisuu ja kuorii
kunnes jäljelle jäävät
ne tennissukat lattialla
väärin täytetty tiskikone
ja sängyssä päässyt pieru
Elämä riisuu ja kuorii
kunnes jäljelle jää se ainoa millä on merkitystä

Rakkaus.

* * *

Omistettu armaalle puolisolleni ja kaikille muillekin elämän tasaisen turvalliseksi möyhentämässä suhteessa eläville. Ja Runotorstaille.

torstai 6. helmikuuta 2014

Levoton

Monina öinä hän makasi valveilla
mutta nukkuessaan
hän näki usein unta
talosta

Sen nurkat olivat vinossa
ja maali rapisi
mutta se sanoi hänelle
"minä olen sinun kotisi"

Niiden öiden jälkeen
hän heräsi levänneenä
mutta sitä hän jäi miettimään
miksi sen talon ovi pysyi lukossa

* * *
Runotorstai



torstai 30. tammikuuta 2014

Ropinaa lattialla

Epäonnistunut
                               nut nut nut
Sinä olet epäonnistunut
ja huono
           huono ono no no nono

Luulet vain
että olet surusta turta
vielä viiltää
kipeästi viiltää
häpeä

                                       häpeä häpeä häpeä

Miten se pystyy
miten se jaksaa
sydän
aina vain jatkaa
       jaksa ksa ksa 
                         jatka ka ka

vaikka on särkynyt
tuhansina värikkäinä marmorikuulina
ropissut lattialle
ja valunut nurkkiin
pölykoirien ruoaksi

* * *

Runotorstaissa on tällä kertaa innoittajana tällainen iloisen värikäs kuva (copyright Heidi Rundgren) - josta syntyi tällainen vähemmän iloinen värikäs runo...

torstai 23. tammikuuta 2014

Anna olla

Valatko muistoni kultaan
kiedotko himmeään usvaan

vai rutistatko

myttyyn
             ryppyiseksi
                       romuksi

anna olla
en minä tahdo
määrääni enempää
muistaa tai unohtaa

anna olla
minä vain toivon
lisää aikaa


* * *
Runotorstai: aika

perjantai 10. tammikuuta 2014

Sydäntalvi

Ikkunan takana
talven sydän lyö

Toisella puolella rakastavaiset
kuuntelevat toistensa hengitystä

yksinäinen katsoo
tyhjyyteen ja kaipaa
sitä mitä on ikkunan takana
tai ainakin toivoo niin

väsynyt kietoutuu unen untuvaan
ja tietää jo aamun
tulevan liian pian

Jossain tuoksuu pulla
jossain pelko
jossain se kissanhiekka
joka piti viedä eilen

Ja ikkunan takana
talven sydän lyö

* * *

Runotorstai