lauantai 22. maaliskuuta 2014

Valtias

Hän on keisari jumalten armosta
hän on kansa ja valtio
hän on totuus ja viisaus
hyvyys ja kauneus

Koska hän on keisari
jumalten armosta valittu
hän on itse armo
ja hänen armostaan
toiset saavat
elää tai kuolla

Keisarin palatsi Pekingin Kielletystä kaupungista







 * * *

Nyt kun kerran rupesin kirjoitustuokiota pitämään, niin syntyipä saman tien oikein tuplaten runoja tämän viikon Runotorstaihin, vaikka ensinäkemältä ajattelin, ettei armo oikein ole minuun vetoava aihe.

Hammasta purren

Olen taas purrut hammasta koko yön
Leuat kipeinä pitkään päivään

Liikaa töitä
liian vähän aikaa
Liian monta pyyntöä, tarvetta, vaatimusta
liian vähän valmista

Taivaalta räntää
maasta kuraroiskeita
Jäytävä jomotus ohimoilla

Mutta en minä mitään armoa anele
Otetaan vastaan  se mitä annetaan
ja sillä pärjätään

Kyllä kipeätkin leukeperät
vielä hymyyn venyy

* * *

Runotorstaissa aiheena armo. Tämä runo oikeastaan kertookin sen, miksi olen tälläkin kertaa vähän jälkijunassa liikenteessä ja jokunen viikko on tainnut mennä ihan ohikin.

torstai 6. maaliskuuta 2014

Vapaaksi syntynyt

Älä vangitse vapaaksi syntynyttä
Älä luule voivasi kesyttää

Älä hämmästy,
älä suotta sure
kun yhtenä aamuna tajuat:
se on katkonut kahleensa
avannut siipensä
ja lähtenyt vaistonsa tielle

* * *
Runotorstaissa oli tällä viikolla haasteena Hannele Eväsojan hieno kuva. Siitä tuli mieleeni tämä hieman harvinaisempi aamiaisvieras, joka katseli meitä aivan ikkunan takaa kuusiaidasta pari viikkoa sitten:


Annoin kertoa itselleni, että kyseessä on iäkäs varpushaukkauros. Valokuvista huomasin, että ilmeisesti tämä vanha herra oli vieläpä yksijalkainen, mutta hyvin tuntuu siis kypsään ikään asti pärjänneen. Niin tai näin, uljas ilmestys!