torstai 6. maaliskuuta 2014

Vapaaksi syntynyt

Älä vangitse vapaaksi syntynyttä
Älä luule voivasi kesyttää

Älä hämmästy,
älä suotta sure
kun yhtenä aamuna tajuat:
se on katkonut kahleensa
avannut siipensä
ja lähtenyt vaistonsa tielle

* * *
Runotorstaissa oli tällä viikolla haasteena Hannele Eväsojan hieno kuva. Siitä tuli mieleeni tämä hieman harvinaisempi aamiaisvieras, joka katseli meitä aivan ikkunan takaa kuusiaidasta pari viikkoa sitten:


Annoin kertoa itselleni, että kyseessä on iäkäs varpushaukkauros. Valokuvista huomasin, että ilmeisesti tämä vanha herra oli vieläpä yksijalkainen, mutta hyvin tuntuu siis kypsään ikään asti pärjänneen. Niin tai näin, uljas ilmestys!

6 kommenttia:

Satu Kaikkonen kirjoitti...

Upea runo, elämän vapaus on oikeus jokaiselle elävälle olennolle siipiin ja karvoihin katsomatta.

Saara Heikkinen kirjoitti...

Niin se on, ei vapaata vangita voi... hienosti olet istuttanut ajatuksen runoosi. Hyvä rytmi.

arleena kirjoitti...

Näin se on. Joskus kahleet katkeavat ja vapaus alkaa.

Careliana kirjoitti...

Kiitos kommenteista!

Satu, kiva kun tykkäsit!

Saara, tuo sama laulu on pyörinyt minunkin päässäni siitä lähtien, kun haastekuvan näin. Mukavaa, että olet kiinnittänyt huomiota rytmiin; musikaalisena ihmisenä se on minulle runoissa(kin) hyvin tärkeä asia.

arleena, ehkä vapaaksi syntynyt on kahlittunakin pohjimmiltaan vapaa?

Maria kirjoitti...

Jokainen on liian kaunis vangittavaksi. Loistaa voi vain vapaudessa. Pidin! :)

Careliana kirjoitti...

Oi, kiitos myös Marialle! Onpa muuten hienosti sanottu tuo "jokainen on liian kaunis vangittavaksi"!