perjantai 25. huhtikuuta 2014

Aihioita






Pienessä siemenessä
piilee korkea koivu
Pisarassa valmius
valtameren voimaan




Mutta millainen on
se viisauden siemen
joka kasvattaa meidät
elämään ihmisiksi?








* * *

Runotorstain ja Valokuvatorstain aiheena siemen. Nämä kuvat kylläkin ovat lähinnä tyyppiä "kappas kehvanaa, tässä pokkarikamerassa tosiaan ON makro!" - mutta olkoon siemeniä tahi silmuja, onhan tuo uuden alku joka vuosi yhtä ihmeellisen ihana juttu!

maanantai 21. huhtikuuta 2014

Kot!



Äläs siinä yhtään tiputtele
Minä olen ihka oikea kana
ja munin jos munituttaa
 -kele! -
en kalenterin orjuuttamana

Se on kanan maailma sellainen, kato
että kaikki päivät on yhtä hyviä
kun nokan alla vain riittää jyviä
ja välillä maistuu myös muhkea mato!

* * *

Runotorstain ja Valokuvatorstain pääsiäisaihe. Vähän kanamaisella asenteella taas liikkeellä, ei läheskään torstaina mutta juuri ja juuri pääsiäisen aikaan vielä sentään...

maanantai 14. huhtikuuta 2014

Töks

Ei ole aiheissa vikaa
onpahan vain
runoratas ruosteessa

* * *

Selityksen makua (itselleni), kun ei meinaa edes Runotorstaihin haastevastauksia syntyä. Huoh.

lauantai 5. huhtikuuta 2014

Ei yksin rakkaudesta

Sua rakastanhan
vielä
kun hehku nuoruuden poissa on
Kun ei oo muuta kuin sielu turta
laukussa kohtalon

Mut pakko on katsoa peiliin ja nähdä:
joskus ei edes rakkaus riitä

Kun kaksi haurasta
nojaa toisiinsa
molemmat särkyvät

* * *

Runotorstain viikon aihe on "huolehtia".

Runoni ensimmäinen säkeistö on itse asiassa hahmotelmaani suomennokseksi tähän lauluun (Lana Del Rey: Young and Beautiful). Kuulin laulun ensimmäistä kertaa body balance -jumpassa, ja silloin takerruin suorastaan närkästyneenä ajatukseen, miksi kukaan kyselisi, vieläkö toinen rakastaa sitten, kun ei enää ole nuori ja kaunis. Koska ensinnäkin, miten niin muka nuoruus ja kauneus käsi kädessä kulkisivat, tietenkin kaunis ihminen - meistä jokaikinen! - on ihan yhtä kaunis vanhanakin. Ja toisekseen, miten niin muka se rakkaus olisi ulkonäköön sidottu. Hrmph. Kaikesta sitä lauluja tehdäänkin... Mutta koska body balance on ihana jumppa, joka jättää sekä kehoon että mieleen mahtavan pehmeän tunteen, jatkoin säännöllisesti kyseiselle laululle altistumista, ja kuinka ollakaan, huomasin pitäväni siitä, vaikkei se edes edusta myöskään yhtään minulle ominaista tyylilajia (olen rokki-ihmisiä). Laulu alkoi soida päässäni yhtenään, ja samalla alkoi muotoutua siihen myös suomenkielisiä sanoja. Uskaltaudun nyt tämän pätkän tässä julkaisemaan - jos joskus radiosta tulee vastaan suomenkielinen versio tästä kappaleesta näillä sanoilla niin sitten minä kyllä... ...olen ihan ylpeä.