torstai 17. joulukuuta 2015

Odotus


* * * 

Ja tapahtui niinä päivinä
niin tavattoman paljon kaikkea
että vilinä ja vilske
peitti alleen tiukujen helinän

Mutta hiljaa, hiljaa
se täyttää sielun ja sydämen
Odotus

Jossain adventtisohjon takana
on tuiketta jaloa
pala rauhaa
ja suklaakonvehteja

* * *
... ja runotorstai. Kuva ja runo liittyvät toisiinsa sangen löyhästi, mutta aihe on ajankohtainen.

perjantai 20. marraskuuta 2015

Punaruskea

Toivoisin että viimeinen hetkeni
olisi kaukana
ja sininen
Mutta jos se onkin
äkillinen ja punaruskea
niin olisi edes jalo






* * *
Runotorstaissa ja Valokuvatorstaissa on aiheena punaruskea. Tällaisen ilmestyksen bongasin lintulautamme liepeiltä tänään. Kuva on otettu pokkarikameralla digitaalisen zoomin avulla (likaisehkon) ikkunan läpi, joten laatu ei päätä huimaa, mutta lähemmässä tarkastelussa (kuvahan suurenee klikkaamalla) voi huomata, että haukalla on itse asiassa tinttiparka kynsissään, joten aikamoinen avara luonto -hetki tässä on sattunutkin taltioitumaan.

perjantai 6. marraskuuta 2015

Valon uni




Horisontti on mennyt nukkumaan
tummaan peittoonsa kääriytyneenä
Elämä venyttelee
               haukottelee
                     hidastuu
              kangistuu
muttei nuku
Pimeys väreilee
Jossain kaukana
lupaus aamusta



* * *
Runotorstaissa ja Valokuvatorstaissa tauon jälkeen taas sama aihe, kaamos.

perjantai 30. lokakuuta 2015

Taivaanrannan maalari

Ihminen voi elää runoudella ja vedellä
Ehkä haavekuvat eivät täytä kurnivaa vatsaa
mutta pahempi nälkä jää
jos ei koskaan kuuntele unelmiaan



There is no way to happiness. Happiness is the way.

* * *
Valokuvatorstaissa on aiheena Gandhin viisaus: Ei ole tietä rauhaan. Rauha on tie. Olen nähnyt samaa ajatusta käytettävän onnellisuudenkin yhteydessä - ja se toimii aasinsiltana runoon, joka puolestaan vastaa Runotorstain haasteeseen. 

torstai 1. lokakuuta 2015

Hämäränhyssyssä






Saavu syksyseni
Kiedo hämärän hellään huomaan
pölyiset pöydät ja päänvaivat
Vala alaville maille härmä
anna syy sykertyä takan eteen
kauas kylmästä maailmasta





* * *
Valokuvatorstai: parasta syksyssä ja Runotorstai: härmä - ei temppu eikä mikään ympätä niitä yhteen! Syksy on niin ihanaa aikaa! Hämärän lisäksi rakastan ruskan värejä, mutta täällä ei vielä ruska ole ihan kuvauksellisimmillaan ollut - mutta hieman samaa värimaailmaahan noissa kynttiläkuvissakin on.

torstai 17. syyskuuta 2015

Maassa

Makaan lattialla
itkisin jos jaksaisin
hengitän


Töytäisy kylkeen
jotain putoaa rinnan päälle
Poimin sen käteeni
heitän menemään

Hymyilen melkein


Ei lamaannusta
vaan leikkiä
Siinäpä sinun reseptisi kaikkeen


Hae pallosi, terapeutti!


Elämä kova,
koira pehmeä












Hyvä niin.

* * *
Runotorstaissa aiheena vastakohta.

perjantai 11. syyskuuta 2015

Suuri huijaus


sumun hälvettyä
jäljellä oli
sama maisema
samat ongelmat
ja päänsärky


* * *
Runotorstain ja Valokuvatorstain aiheena sumu. Samaa aihetta ja samaa maisemaa käsittelee myös tämä aiempi kuva ja runo -yhdistelmä, joka on yksi omista suosikeistani ja myöskin yksi tämän blogin suosituimpia postauksia.

perjantai 4. syyskuuta 2015

Minä olen tarina

Minä olen tarina
Lue minua
opettele minua
muista minut
edes katkelmina

Maailma voi hukata minut
ja minä maailman
mutta tarinani pysyy
vielä silloinkin
kun sivuni ovat kellastuneet ja hauraat

Minä olen tarina
Tarinani on minä

* * *
Runotorstain haaste 375: kellastunut.

Omistettu rakkaalle mummilleni, joka on jo melko lailla tyystin kadottanut itsensä ja maailmansa. Onneksi olen vuosien varrella lukemattomat kerrat istunut hänen kanssaan ja kuunnellut hänen tarinaansa. Aina olen niitä hetkiä arvostanut, mutta nyt vasta tajuan, kuinka mittaamattoman arvokkaita ne ovatkaan olleet. Ja toivoisin muistavani sen tarinan vielä vähän paremmin...

lauantai 15. elokuuta 2015

lauantai 6. kesäkuuta 2015

Mitä sinulle kuuluu?

Hän oli kovin yksinäinen.

Joka päivä, kun käytävästä kuului askelia, hän ilahtui hetkeksi ajatellessaan, että ehkä hänelle oli tulossa vieras. Vaikka hän tiesi, että postinkantaja se vain oli, pudotti luukusta mainoksia ja laskuja ja jatkoi matkaansa. Ei kukaan enää kirjoita kirjeitä.

Jos puhelin soi, hän sulki hetkeksi silmänsä ja ajatteli, että ehkä joku oikeasti halusi jutella hänen kanssaan. Hän ei halunnut tilata lehtiä eikä vitamiineja. Hän ei halunnut olla yksi niistä, jotka tilaavat lehtiä ja vitamiineja vain saadakseen jutella jonkun kanssa.

Hän ei halunnut olla se, joka soittaa ambulanssin vain siksi, että joku tulisi käymään.

Hän ei kaivannut suuria eleitä, yllätysjuhlia, illalliskutsuja tai kukkakimppuja.

Hän toivoi vain, että joku kysyisi: "Mitä sinulle kuuluu?"

ja haluaisi oikeasti tietää vastauksen.

* * *

Runotorstai.

sunnuntai 31. toukokuuta 2015

Valmis

Minä olen valmis
kaikkeen
paitsi siihen
etten koskaan ole valmis

* * *
Runotorstai

perjantai 15. toukokuuta 2015

Tämä karu maa


Tämä karu maa
lapseni ensi askelten alla
Viileä pinta
aralle iholle
opettaa elämää

Tämä karu maa
esi-isieni peittona
heidän voimansa
maan voima
minun voimani

Tämä karu maa
minua kantaa
Tänne olen juureni laskenut
tästä minä pidän
kynsilläni kiinni





* * *

Runotorstain ja Valokuvatorstain kuva-aihe.

perjantai 8. toukokuuta 2015

Leijonaemo

Minä olen leijonaemo
pehmeä mutta vahva

Pentuni ruokin ja puhtaana pidän
yritän opettaa elämään
Jos se on tuhma, voin murista sille
tassulla ojentaa oikeaan suuntaan

Annan sen kulkea, elää ja löytää
toivoen että se silti muistaa:
oli mikä tahansa, tuli mitä tahansa
emon syli on turva ja lämpö

Vaan annas olla jos joku muu
minun pentuni mielen pahoittaa
Silloin on murinan mukana hampaat
ja tassussa kynnet esissä

Sillä minä olen leijonaemo
pehmeä mutta vahva

* * *

Runotorstain äitienpäiväviikon haaste. Sattuikin aika henkilökohtainen aihe...

perjantai 17. huhtikuuta 2015

Pilven päältä

Kelluin pilvellä
eikä se ollut pelkkää höyryä
vaan kuohkea ja kantava patja

Siellä ilma oli niin raikasta
että hengitys kihelmöi rinnassa
ja pehmeys sai ihon kehräämään

Sieltä katsottuna maailma oli kirkas ja kaunis
missään ei näkynyt pelon varjoja
ei epäilyksen usvaa

Siellä olin turvassa kaikelta
kelluin vain kuohkealla pilvellä
koko yön

Kun aamulla heräsin, käteni olivat tahmeat

* * *
Runotorstai

torstai 19. maaliskuuta 2015

Kevätväsymys

kaikki päivät samaa
harmaata kriittistä massaa
joka ei viiniksi muutu
vaikka kuinka poljet
paikallasi
kuljet unissasi
unia näkemättä

vaikka uusi päivä koittaisikin
tunkeutua tajuntaasi
ei se ala kellon soitosta
silmien avaamisesta
ylös nousemisesta

vaan heräämisestä

* * *

Runotorstai

perjantai 13. maaliskuuta 2015

Kahden puolen tietä

Rouva nostaa pienen valkoisen koiran minkkiturkin kainaloon.
Koira keikistää päätään ja heilauttaa pörröistä häntäänsä
ja rouva rapsuttaa sitä leuan alta.
"Sydänkäpyseni", hän lepertelee.

Herra nojaa roskalaatikon kylkeen ja puristaa pulloa povitaskussaan
Kyllä hän tietää, ettei se pysty hänelle rakkautta antamaan.
Mutta se on kuitenkin kalleinta mitä hänellä on
ja siellä se on edelleen, suojassa sydäntä vasten.

* * *

Runotorstai

perjantai 6. maaliskuuta 2015

Nallekarkit

Tasan ei käy nallekarkit
aina joku tahtoo turkinpippuria

Sohjo jäätyy kaduille öisin
ei rakkauden nälkä lähde vihanneksilla


Onni on kovettunut
lakupötkö kaapin perällä

Heittäköön ensimmäisen saappaan se
joka ei valon laulua kuule

* * *

Runotorstai


torstai 5. helmikuuta 2015

Hedelmälliset halaavat kohtujaan

Omenapuu taipuu satonsa alla
yhdestä puraisustako se tosiaan alkoi

tyhjä syli on raskaampi
kuin koko avaruuden paino
painottomuus
           olemattomuus
                    mitättömyys

Hedelmälliset halaavat kohtujaan
ja kiroavat onnellisuuttaan

* * *
Runotorstai: hedelmällisyys.

(Ja ei, tässä ei ole taustalla sellaista omakohtaista kokemusta kuin joku kuitenkin ajattelee.)

perjantai 23. tammikuuta 2015

Perspektiivi

Eivät ne nämäkään murheet
kuusta katsottuna edes erotu,
sanot

Kuulehan positiivisuuspelle
vedä vaikka nenäsi naru vähän tiukemmalle

Millä tästä muka kuuhun pääsisi
- taas yksi murhe lisää

* * *
Runotorstaissa haetaan perspektiivejä.

maanantai 19. tammikuuta 2015

Talven tanssiaiset



Nuku rauhassa
Neiti Kevät
Vielä me tanssimme
kohmeisin varpain
sinisen hetken loppuun asti
Lumikuningattaren salongeissa
jääkristallikruunujen alla


* * *
Runotorstaissa ja Valokuvatorstaissa ollaan tällä viikolla jäisissä tunnelmissa. Minä en yleisesti ottaen voi sietää sinistä väriä, mutta talven taustavärinä se on aika hieno.

torstai 8. tammikuuta 2015

Tähtiin kirjoitettu

Tuonne jonnekin

pohjan kruunun jalokiviin,
karhunvartijan kainaloon,
ajokoiran korvan taakse,
lohikäärmeen kielelle

on kirjoitettu minunkin nimeni

Mutta minä en sitä tiedä
sillä tähtien kieltä
osaavat lukea vain ne
joilla ei ole mitään voitettavaa

* * *

Pitkästä aikaa syntyi inspiraatiota Runotorstain aiheesta!