perjantai 8. toukokuuta 2015

Leijonaemo

Minä olen leijonaemo
pehmeä mutta vahva

Pentuni ruokin ja puhtaana pidän
yritän opettaa elämään
Jos se on tuhma, voin murista sille
tassulla ojentaa oikeaan suuntaan

Annan sen kulkea, elää ja löytää
toivoen että se silti muistaa:
oli mikä tahansa, tuli mitä tahansa
emon syli on turva ja lämpö

Vaan annas olla jos joku muu
minun pentuni mielen pahoittaa
Silloin on murinan mukana hampaat
ja tassussa kynnet esissä

Sillä minä olen leijonaemo
pehmeä mutta vahva

* * *

Runotorstain äitienpäiväviikon haaste. Sattuikin aika henkilökohtainen aihe...

3 kommenttia:

RosaRugosa kirjoitti...

Niin, tällaisia me emot olemme. Ihan oikeaan osunut kuvaus!

Irkkunen kirjoitti...

Upeasti kuvasin äidin tunteet..löysin itseni niistä <3

Careliana kirjoitti...

Kiitos kommenteista! Tällaisiahan me kaikki emot taidamme olla.