perjantai 20. marraskuuta 2015

Punaruskea

Toivoisin että viimeinen hetkeni
olisi kaukana
ja sininen
Mutta jos se onkin
äkillinen ja punaruskea
niin olisi edes jalo






* * *
Runotorstaissa ja Valokuvatorstaissa on aiheena punaruskea. Tällaisen ilmestyksen bongasin lintulautamme liepeiltä tänään. Kuva on otettu pokkarikameralla digitaalisen zoomin avulla (likaisehkon) ikkunan läpi, joten laatu ei päätä huimaa, mutta lähemmässä tarkastelussa (kuvahan suurenee klikkaamalla) voi huomata, että haukalla on itse asiassa tinttiparka kynsissään, joten aikamoinen avara luonto -hetki tässä on sattunutkin taltioitumaan.

6 kommenttia:

Irkkunen kirjoitti...

Upea otos ja runo!! Ja voi pikkuruista tinttiä...

mehtäsielu kirjoitti...

Voih pientä! Kuva ja runo on huikea! Osuu suoraan sydämeen. Jään miettimään: kuvaisiko tämä kuva jotenkin maailman tilaa tällä hetkellä. Hyvin vertauskuvallinen tilanne ja katse.

Careliana kirjoitti...

Kiitos kommenteista!

Olin kahvia keittelemässä, kun havaitsin silmäkulmastani, että nyt on takapihalla hieman epätavallisempi vieras. Ainoa ajatus siinä hetkessä oli "äkkiä mahdollisimman vähillä liikkeillä joku kamera käteen ja tulta, ennen kuin tuo uljas olento säikähtää taas matkoihinsa!" Onneksi sattui edes pokkarikamera olemaan siinä pöydännurkalla. Vasta kuvia katsellessani tajusin, kuinka raadollisen (kirjaimellisesti!) hetken olinkaan onnistunut taltioimaan - ja sitten tosiaan olin itsekin vähän suru puserossa lopun päivää ajatellessani sinitiaisen kohtaloa.

Siitä ajatuksesta tuo runokin sitten syntyi, eikä siinä sen suurempaa yleismaailmallista näkemystä ollut takana, mutta nyt kun sanot, mehtäsielu, niin totta tosiaan, kyllähän tuosta helposti löytää asiayhteyden viime aikojen tapahtumiin! Haukka tappaa syödäkseen, mutta ihminen taas... Surullista.

kaari3 kirjoitti...

Sinä olit oikeassa paikassa oikeaan aikaan tintti taas ei ollutkaan yhtä onnekas.

Eija-h kirjoitti...

Oho, tuollaista tilannetta ei ihan kaikki pääse kuvaamaan :) Tintti raukka kyllä vähän surettaa, mutta tuotahan se luonnon kulku on.

Careliana kirjoitti...

Kiitos, kaari3 ja Eija-h. Niinpä, luonnon laki ja luonnollinen kiertokulku, mutta pientä ihmistä ikkunan takana silti riipaisee.